Helppotekoinen ruoka arkeen. Alkuperäisessä reseptissä Myllyn Paras -sivustolta ehdotettiin laittamaan mukaan sinihomejuustoa, mutta kun mies ei siitä lainkaan tykkää, niin jätinpä pois. Itse tykkään kovasi sinihomejuustosta, etenkin piparkakkujen kanssa! Samoin jauhelihapihveihin sopii. Muttaa kerran olen erehtynyt laittamaan sinihomejuustoa makaronilaatikkoon ja se jäi kyllä syömättä!

200 g Myllyn paras täysjyvä Raketti spagettia

400 g naudan jauhelihaa

vajaa 1 rkl jauhelihamaustetta, sisältää suolaa

1 tlk tomaattimurskaa

200 g herne-maissi-paprikaa

4 dl ruokakermaa

100 g juustoraastetta

Keitä Raketti spagetti kypsäksi suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. 

Paista jauheliha pannulla, mausta jauhelihamausteella. Lisää tomaattimurska ja jäinen herne-maissi-paprika -sekoitus. Anna kuumentua miedolla lämmöllä sekoitellen jokunen minuutti. 

Sekoita keitetty spagetti ja jauhelihaseos keskenään ja laita voideltuun uunivuokaan. Kaada vuokaan ruokakerma, sekoittele se tasaisesti muiden ainesten joukkoon. 

Paista uunissa 200 asteessa noin (35-)45 minuutin ajan. Noin puolivälissä paistamista ripottele pinnalle juustoraastetta. 

Tämän helpon jauhelihalaatikon tein Apetitin kermaperunoista. Tuon pakasteperunapussin olin ostanut joskus pihvipäiväksi, mutta oli jäänyt käyttämättä. Ihan hyvälle maistui varhaisperunoiden jälkeen laatikko/vuokaruoka. Ruskistetun jauhelihan tilalle voisi laittaa esim broilerinsuikaleita/grillibroileria tai vaikka lohta. Apetitin sivustolta löytyy näihin ohjeet. Linkitin ne tuonne alemmaksi. Vastaavia laatikkoruokia olen tehnyt aikaisemmin valkosipuliperunoista. Niitä ohjeita linkitin ihan postauksen loppuun.

Tälleen minä tein tämän postauksen jauheliha-perunalaatikon

Jauheliha-perunalaatikko (pakastetuista kermaperunoista)

(alla olevilla suhteilla tulee aika lihaisaa laatikkoa)

400 g jauhelihaa (minulla 10 % nautaa, kun ei muuta jauhelihaa käytetä)

1 oikein iso uus keltasipuli vihreine varsineen

suolaa (aluksi reilu½ tl)

paprikajauhetta (aluksi reilu½ tl)

mustapippuria (laitoin 10 kierrosta myllystä)

1 oikein superpullea valkosipulinkynsi raastettuna

700 g pss kermaperunoita (minulla Apetit Kotimainen kermaperunat pakaste)

kourallinen pikkutomaatteja (=noin 10 kpl) puolitettuna

lisänesteeksi laitoin noin 1 dl vesi-ruokakermaseosta (ja tämänkin lisäämisen jälkeen kannattaa seurata kypsentämisen loppupuolella, ettei ruoka mene turhan kuivaksi)

1-2 dl juustoraastetta oman maun mukaan (minä laitoin parmesanraasteen jämät mitä oli vajaa dl)

Pinnalle kypsentämisen jälkeen sipulin vihreitä varsia tai persiljaa hienonnettuna

Valmistaminen

Ruskista jauheliha oikein kuumalla pannulla yhdessä hienonnetun sipulin kanssa. Mausta jauhelihaseos oman maun mukaan, niin että seos maistuu mileleiselle. Laita kermaperunat ja jauhelihaseos laakeaan uunivuokaan ja sekoita. Lisää tomaatinpuolikkaat ja lisäneste vuokaan. Ripottele juustoraaste pinnalle. Kypsennä laatikko 200 asteisessa uunissa noin tunti. Tarkkaile kypsymistä ja lisää tarvittaessa nestettä. Minusta laatikko sai kypsyä yllättävän kauan, että keskeltä kokeillessa perunat olivat riittävän pehmeitä. Kaikkinensa kuvan laatikko kypsyi minulla uunissa 1h ja 10 min, koska kypsensin hieman miedommalla lämmöllä.

Valmistajan kypsennysohje vinkkeineen Apetitin sivuilta kertoo näin:

Kaada jäiset kermaperunat uunivuokaan (ø n. 20 cm). Kypsennä 225 °C:ssa 50-60 min. Perunat valmistuvat nopeammin, jos kuumennat niitä ensin mikrossa. Kaada jäiset perunat mikronkestävään uunivuokaan (Ø n. 20 cm) ja kuumenna mikrossa täydellä teholla n. 15 min. Sekoita ja siirrä perunat uuniin. Jatka kypsentämistä uunissa 225 °C:ssa n. 30 min. Saat Kermaperunoista helposti pääruoan lisäämällä joukkoon kinkku-, kana- tai lohisuikaleita. Lisää vinkkejä www.apetit.fi.

Apetitin ohjeita: Broileri-kermaperunavuoka-ohjeeseen pääset tästä.

Lohivuoka kermaperunoista ohje löytyy tästä linkistä.  (Minä kyllä lisäisin näihinkin vähän lisänestettä ohi ohjeiden)

Näistä kermaperunoista tein laatikon. Näitä bataatti-kermaperunoita  on tarkoitus kokeilla johonkin ens kerralla.

Kun kuuman lihaseoksen yhistää perunoihin, sulaa ne jo aika hyvin. Apetitin sivuilla vinkataan myös siitä, että perunoita voisi mikrottaa ensin, niin uunissa kypsymisaika olisi lyhyempi.

Tavallista juustoraastetta olin laittamassa, mutta jääkaapissa oli poiskäytettävä parmesanraaste, joten humpsautin sen vuokaan.

Minusta tämä vaati lisäkosteutta, joten laitoin noin 1 dl vesi-ruokakermaseosta. Ja tuonkin lisäyksen jälkeen kannattaa tsekata kypsymisen loppupuolella, ettei laatikko kuivu liikaa. Minulla laatikko oli uunissa kaikkinensa 1 tunnin ja 10 min.

Vähän vielä sipulinvarsia pinnalle. Ja porukka syömään. Meillä oli nälkäisiä syöjiä, niin tuo määrä ruokaa piisasi 2 isoon annokseen ja minun vähän pienempään.

Meillä oli lisukkeena raasteita: säilykepunajuuri-tuore päärynä ja porkkana-mandariiniversiot.

Ootko kokeillu vastaavan laatikkoruoan tekoa pakastetuista valkosipuliperunoista. Blogiarkistosta löytyy siihen usein käyttämäniäni  ohjeita esim täältä ja  täältä.

Muistan mainiosti, kuinka suuri määrä tuttaviani ja ystäviä lähti 1960- ja 70-luvulla ihan töiden perässä joko Etelä-Suomeen tai ulkomaille, etenkin Ruotsiin. Maa- ja metsätalous oli noihin aikoihin virkeää ja se olikin suuri työllistäjä ja aika monelle tuli elanto myös paikallisesta vaneritehtaasta, missä minäkin kävin monena kesänä sirkkelöimässä ja ansaitsemassa vähän koulurahoja. Kouluissa oli oppilaita, mielläkin säilyi koko keskikouluajan noin neljänkymmenen oppilaan ryhmä. Kirkonkylällä oli neljä päivittäistavarakauppaa, neljä pankkia (OP, KOP, SP ja Postipankki). Oli myös erikoispalveluja, kuten kodinkoneliike, kukkakauppa, pari baaria ja ruokaravintola, jonka yhteydessä pieni hotelli. Oli siellä kaikkea pientä toimintaa, mutta kuten tämän kappaleen alussa totesin, työikäinen väestö perheineen alkoi hiljalleen valua pois. Vaneritehdas meni konkurssiin 1970-luvun puolivälissä ja vaikka niissä tiloissa yksi jos toinenkin yrittäjä kävi kokeilemassa, ei siitä mikään vahva työllistävä tekijä lähtenyt nousuun. 

Kuten lähes kaikkialla Suomen hieman syrjäisillä maaseutualueilla, myös Kivijärvellä kävi niin, että nuoret, saatuaan peruskoulutuksen kotikunnassaan ja jatko-opinnot muualla, eivät sitten palanneetkaan kotikuntaan töihin. Pääasiassa kai siksi, että ei siellä töitä ollut. Ajattelen esimerkiksi läheisimpiä sukulaisiani. Minulla oli lapsuuteni ja nuoruuteni aikana siellä veli ja neljä serkkua ja me kaikki kävimme keskikoulun, paitsi nuorin peruskoulun ja sitten jokainen meistä opiskeli lukiossa Saarijävellä ja pääsi myös ylioppilaaksi. Veljeni opiskeli tietotekniikan asiantuntijaksi, seuraavaksi nuorempi kävi kauppakorkeakoulun, seuraava kemiallisen puunjalostuksen diplomi-insinööriksi, seuraava (minä) luokanopettajaksi, seuraava metsätalousinsinööriksi ja seuraava eri vaiheiden jälkeen teki kunnallistutkinnon. Eipä näillä kaikilla tutkinnoilla olisi juurikaan ollut käyttöä Kivijärvellä, paitsi minulla ja metsätalouden asiantuntijalla. Ehkä myös kunnallistutkinnon tenhyt serkku olisi voinut toimia kunnan hallinnossa. Enimmäkseen kuitenkin kivijärveläiset nuoret joutuivat jo 1970-luvulta alkaen etsimään työnsä vilkkaammilta paikkakunnilta. 

Maataloissa kasvaneet nuoret saattoivat toki päästä jatkamaan edellisen sukupolven työtä maatilataloudessa, mutta ei monilapsisissa perheissä, joita Kivijärvellä oli suhteelliisen runsaasti, ollut mahdollisuutta tuottaa elantoa kuin korkeintaan yhdelle perijälle ja kun Suomessakin mentiin entisestä maatalouden monialaisuudesta erikoistumisen linjalle, alkoi maatilatalous vähetä siellä. Samat ongelmat kuin kaikkialla Suomessa. 

Kivijärven työttömyysprosentti on korkea, 14,4%. Kunnan vajaasta tuhannesta asukkaasta noin puolet ovat työikäisiä ja eläkeikäisiä on n. 40%. Suurimmat työnantajat ovat kunta, Sale, SS-työstö ja maa- ja metsätalous. Kun koko Suomen asukasmäärästä noin 30 % on eläkkeellä, on Kivijärven eläkeläisten määrä tähän verrattuna melkoisen suuri ja se aiheuttaa jo kovia paineita huoltosuhteelle. Eläkeläisten määrän odotetaan tasaisesti kasvavan. Kunnan verotulot ovat varsin pienet, sillä suuri osa töissä käyvistä työntekijäistä on matalapalkkaisia ja näin ollen verokertymä ei ole kovin suuri.

Käväisin siellä viime viikolla kolmen yön reissulla. Kun katselee kirkonkylällä tyhjiä näyteikkunoita ja autioita asuinrakennuksia, ei voi välttyä pahalta mieleltä. Vaikka kotiseuturakkaus on monelle ihmiselle elämää yllä pitävä voima, ei se välttämättä jaksa kantaa jokapäiväisen elämän toimivuudelle. Vanhusten hoitokodit on lopetettu ja nyt palvelua tarvitsevat huonokuntoiset ihmiset viedään kauaksi kotikonnuilta naapurikuntien hoitokoteihin, missä he eivät tunne ketään eivätkä rakkaimmat läheiset, ystävät ja tuttavat pääse heitä tervehtimään joka päivä. Terveysaseman rakennuksessa on pitkään toiminut edullinen ja hyvä lounasruokapaikka, missä myös valmistettiin ateria niille eläkeläisille, jotka olivat oikeutettuja saamaan ruokansa kotipalvelun kautta. Ruokahan sitten vietiin palveluun oikeutetuille. Nyt sekin on lopetettu ja tästä syksystä alkaen tähän palveluun oikeutetut saavat toki ateriansa, mutta se tuodaan naapurikunnasta yli neljänkymmenen kilometrin takaa. Ymmärtääkseni paikkakunnalla ei saa enää syksystä alkaen mistään ostolounasta puhumattakaan päivällisestä eli jokaisen täytyy tehdä omansa, mikä ei sinänsä ole huono juttu, mutta siihen vaan eivät kaikki eri syistä johtuen kykene. Lista, missä mainitaan kaikki ne palvelut, jotka kunnasta on lopetettu on melkoisen pitkä. 

En omista Kivijärveltä enää mitään. Äitini kuoltua 21 vuotta sitten myin veljeni kanssa kaiken, paitsi hänelle jäi mökki. En tunnekaan oikeastaan ketään paitsi iäkkään enoni, joka on edelleen elossa reilusti yli ysikymppisenä ja yleistä vireyttä ajatellen ihan tässä ja nyt eli muistaa ja tietää kaikki tapahtumat. Olen käynyt muutaman kaverini kanssa kerran vuodessa muutaman kerran sellaisessa Woodstock-tapahtumassa, missä musisoimme runsaasti ja pidämme hauskaa, mutta ilmeisesti sekin nyt loppuu omalta osaltani, kun en enää kylene täysillä soittamaan.

Surullista, mutta näin tässä on käynyt.

Miksi USA hyökkäsi Iraniin, vaikka se ei uhannut heitä? Miksi USA toimitti valtavasti aseita ja rahaa Ukrainalle ja toimittaa yhä enemmän, vaikka se ei uhkaa amerikkalaisia?

Venäjä hyökkäsi vain Ukrainaan, ei se mitään Nato- maata uhannut ja siten se NATO: n 5. artikla ei lauennut saksalaisten tai Macronin silmille.

Näin ollen USA: n osallistuminen Ukrainan sotaan on yhtä lailla vastoin Kansainvälistä sopimusjärjestelmää kuin hyökkäys Iraniin.

Tuo Iranin sota käydään pääosin Israelin valtion ja 10 miljoonan asukkaan säilymisen takia.

Edellisellä kaudellaan Trump pelasti jo Israelin, koska hän tappoi ilmaiskulla iranilaisen kenraali Qassem Suleimanin ja Irakin kansallisten mobilisointijoukkojen komentajan.

Tuo Irakin valtava ja epävirallinen shia- armeija oli perustettu Isisin vastaiseen sotaan ja aseistettu raskaasti. Trumpin iskiessä Suleiman hallitsi jo käytännössä myös Irakia ja se niiden haaveilema maakäytävä Iran- Irak- Syyria- Libanon oli valmis.

Israel oli siis piiritetty kokonaan ja se juutalaisten pelkäämä Seitsemän rintaman sota oli valmis alkamaan.

Jo 40 vuotta Iran on käyttänyt proxy- joukkoja (Hamas, Hizbollah, huthit) sodassaan Israelia vastaan ja tuhansittain israelilaisia siviilejä ja sotilaita on kuollut. Nyt Israelilla on kaverinaan oikein SuperJättipotti- Proxy ja Iran saa maistaa omaa lääkettään!

Suomen presidentti Alexander Stubbin hyvä ystävä ja juuri edesmennyt senaattori Lindsay Graham oli jo kehottanut Israelia käyttämään ydinasetta Gazassa. Koska hän ymmärsi tämän juutalaisvaltion vaarallisen tilanteen.

Israelilla on ollut jo yli 50 vuotta ydinase ja nykyään niitä on arviolta 90- 400. Mitäpä, jos Iranilla olisi ollut nyt vaikka vain muutamia ydinaseita, mikä olisi voinut olla jopa mahdollista?

Ja niitä voi olla hyvinkin pian, jos Trump nyt jättää sodan kesken. Israelilla olisi ollut jo monta kertaa oikeus ampua ydinaseilla Iraniin tai johonkin muuhun muslimivaltioon.

Euroopan moraalittomassa katsannassa voidaan siis esittää Trumpille vaatimus: USA: n on lopetettava välittömästi sota Irania vastaan ja korvattava kaikki tekemänsä vahingot.

Mutta se on samalla tavalla yksisilmäinen kuin Putinin samanlainen vaatimus jenkeille Ukrainassa.