Teitä, kaksi- ja nelijalkaisia, jotka elämääni olette jakaneet,
ennen kuin kuolema tai elämä teidät vei.

Sinua, jonka tuoksu vielä viipyy lakanoissani.
Ei se iskenyt, kun lähdit ovestani, tai nousit viereltäni
mennäksesi suihkuun. Se oli kanssamme sängyssä,
heti hien kuivuttua se sanoi "moi", ja nauroi päälle.

Taas tarvitaan munaa, että voin vastata sille: "-do".