Herätät halun ja nälän uuteen elämään,
ajat turhautumisen ja kiukun kautta
epäuskon rotkon reunalle, sinne,
mistä ei enää käännytä takaisin,
vaan hypätään tietämättä varmasti,
murskaantuvatko unelmat ja haaveet
alla odottavaan terävään kivikkoon,
vai ottaako hyppääjän vastaan syvä joki,
joka kuljettaa sinne, minne ei muuten pääse.

Ja sitten sinä teet sateen
joka täyttää kuivan joenuoman,
peittää sen pohjalla olevat kivet,
ja saa sieluni ruusutarhan kukkimaan.